Ville Alatalo – eränkävijä Lapista

Miksi eränkäynti?

Erällä ollessa mieli leppää ja silloin pääsee irti kaikesta maailman sekasorrosta ja vilskeestä. Erällä pystyy nauttimaan luonnon rauhasta ja tuntea oman olonsa seesteiseksi.

Oma eränkäyntini alkoi Kittilän Kiuaskorvassa vaarini jämäkässä koulussa jo kolmevuotiaana kakarana. Nyt jo edesmennyt vaarini opetti minulle, miten metässä ollaan, miten tulet tehhään, miten luontoa kunnioitetaan ja miten se antaa ja ottaa.

Mie olen siis koko ikäni ollu innokas mettästäjä ja kalastaja. Nykysin eränkäynti ei ole mulle enää ainoastaan rakas harrastus, vaan elämäntapa ja ammatti.

Miksi Kilpisjärvi?

Kilpisjärvellä saan asua suurtuntureiden ja kalaisten vesien äärellä – rautujen ja riekkojen valtakunnassa. Kilpisjärvellä on todella helppo irtautua arjesta, kiireestä ja muista ihmisistä ja siirtyä osaksi luontoa, mikä on mulle tärkeää. 30m/s tuulessa tai 30 asteen pakkasessa todella tuntee elävänsä. Kilpisjärvi on siis paskimmillaanki parasta!

Arvot

Elämässä arvostan eniten simppeleitä asioita. Yksinkertaiset asiat tekevät mut onnelliseksi. Esimerkiksi kun pitkän opastuspäivän jälkeen tulen kottiin ja saan kamat huollettua ja kuivumaan, on mukava laittaa musiikit soimaan, ottaa virvoke käteen ja koira kainaloon rapsutettavaksi.

Yritän myös olla kaikille reilu ja tarpeen tullen auttaa muita, jos vain pystyn. Koenkin että erä-, kalastus- ja metsästysoppaana mulla on vastuu, ja toisaalta myös kunnia, olla roolimallina opettamassa ihmisille, kuinka luonnossa käyttäydytään, kuinka sitä arvostetaan ja kuinka sieltä saa takaisin, kun sitä kunnioittaa – ja toisaalta, kuinka luonnosta voi saada pöytään puhdasta ja ekologista ruokaa. Omavaraisuus ja perinteisten taitojen vaaliminen ovatkin mulle tärkeitä arvoja.

Eränkäynnin lisäksi elämässäni tärkeitä asioita ovat ehottomasti perhe ja läheiset ja oma pikkunen mettäkoirani Kira. Kiran isäntänä olenkin saanut elämääni todella paljon lisää rakkautta, jota tuo veijari on pullollaan. Vaikka Kira välillä vähän koetteleekin hermojani ja kohottaa verenpainettani touhuillansa, unohtuu kaikki taas saman tien kun neiti tuo metällä riekon kätteen.

Unelmat ja haaveet

Haluan elää hetkessä ja nauttia niistä asioista, mitä mulla jo on. Sen suurempia haaveita tai unelmia mulla ei oikeastaan ole. Oman yritykseni suhteen suurin toiveeni on pystyä elättämään tällä toiminnalla itteni ja lisäksi jakaa eränkäyntikulttuuria nuoremmillekin sukupolville ja opettaa ihmisille, miten metsästetään ja kalastetaan kestävästi ja samalla lievitetään omaa stressiä ja nautitaan hetkistä erämaassa.

Millainen tyyppi olet?

Omasta mielestäni olen yleisesti ottaen iloinen ja positiivinen ihminen, toki välillä mullaki on sarvi otassa, mutta eikös meillä kaikilla joskus. Joidenkin mukaan mie olen myös veikeä, mitä ikinä se tarkottaakaan.

Mulla on myös tapana lähteä kaikkeen kiinnostavaan aina täysillä mukkaan. Mikkään valtavan analyyttinen ihminen mie en ole, joten onneksi mulla on matkassa tuo rakas puoliso, joka tekkee kalkulaatiot ja analyysit, kun mie meen lippa ja tukka takana pitkin tuntureita.